*

SusannaKoivula Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.

Kaikki blogit puheenaiheesta Päivähoidon laatu

Onko akateemisesti kompetentti lapsi onnistunut varhaiskasvatuksen tuotos?

Nykyinen hallitus haluaa rajata kotihoidon tukea toivoen kotona lapsia hoitavien äitien siirtyvän työelämään nopeammin ja varhainen päivähoitoon siirtyminen onkin saanut yllättäen runsaasti palstatilaa. Yle kirjoitti asiasta 22.12 ja vastaavia hallituksen linjausta tukevia kirjoituksia on ollut muissakin valtamedioissa.

Päivähoidon nykyinen tilanne

Varhaiskasvatus varsinkin päiväkodin tarjoaman laadukkaan hoidon puolella on lyhyessä ajassa kokenut monia negatiivisia muutoksia.  Kuukausimaksuja on korotettu, päivähoito-oikeutta rajattu ja ryhmäkokoja suurennettu. Nämä muutokset eivät hyödytä henkilökuntaa, eivätkä hoidossa olevia lapsiakaan.

Viime vuonna rajattiin päivähoito oikeutta. Se tuli tässä kuussa voimaan. Päivähoito oikeuden rajaamisen astuttua voimaan lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa mikäli hänen vanhempansa eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti.

Lapsivaikutusten arviointi laajempaan käyttöön Suomen kunnissa

Suomi allekirjoitti vuonna 1991 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Se velvoittaa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuksen kolmannen artiklan kohta 1 antaa lapselle oikeuden siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa häntä koskevissa toimissa tai päätöksissä sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla.

Päivähoidon leikkaukset heikentävät työllistymismahdollisuuksia

“Mullon vain kaksi kättä!” huusi monituhatpäinen ihmismassa eilen Helsingin keskustassa. Valtavaksi paisunut mielenosoitus näytti konkreettisesti, että varhaiskasvatuksen laatu on asia, jonka todella moni ottaa tosissaan.

Eikä ihme, sillä hallituksen suunnittelemat päivähoidon heikennykset eli ryhmäkokojen kasvattaminen sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen koskettaisivat toteutuessaan tavalla tai toisella valtaosaa Suomen lapsiperheistä.

Vastakkainasettelun ajan soisi olevan jo ohi varhaiskasvatuksen sektorilla

Keskustelu uudesta Varhaiskasvatuslaista käy kuumana. Myös alan opiskelijat ovat ottaneet kantaa aiheeseen aktiivisesti. Olen ollut opiskelijayhdistyksen hallituksen puheenjohtajan roolissa mukana tekemässä kannanottoa aiheesta sosionomi-opiskelijoiden näkökulmasta. Ohessa kannanotto kokonaisuudessaan:

Kannanotto hallituksen esitykseen lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014 vp)

Soffa ry keskittyy kommentoimaan hallituksen esityksen pykälien 1, 2 ja 7 säännöksiä.

Hyvä lapsuus jokaiselle, ja stoppi eriarvoistumiselle

Minun lapsuuteni oli onnellinen ja ympärilläni oli välittävä perhe sekä muita läheisiä sukulaisia. Lapsuuteni kodista ja ympäristöstä olen saanut hyvät elämän eväät. Näin tulisi olla jokaisella lapsella Suomessa. Valitettavasti eriarvoistuva lapsuus on tätä päivää, ja yhä suurempi osa lapsista saa toisia huonommat eväät elämään.

Varhaiskasvatusta, ei varastointia

Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus ovat olleet tällä vaalikaudella merkittävien muutosten kohteena. Subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, ettei päivähoito-oikeus käytännössä ole enää subjektiivinen. Rajausta erityisesti sillä perusteella, että jos toinen vanhemmista on kotona, hän voi hyvin hoitaa kaikki perheen lapset.

Aika uudelleenajattelulle varhaiskasvatuksessa?

Uutta varhaiskasvatuslakia on pohdittu pitkään ja hartaasti. Lain uudistamistarve on kiistatta ajankohtainen, jopa polttava.Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet varhaiskasvatusvallankumouksen aikaa jossa vastuu lasten kasvun ja kehityksen tukemisesta on enenevässä määrin siirtynyt kodin ulkopuolelle. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä ovat päivähoidon tarjoavat varhaiskasvatus-palvelut saaneet jatkuvasti kasvavan kysynnän.Päiväkodit pyrkivät tätä nykyä vastaamaan varsin suureen kirjoon perheiden lastenhoitotarpeita.

Varhaiskasvatuslain lykkääntyminen - onko siitä haittaa?

Varhaiskasvatuslain uudistamisen hitaudella saattaa olla hyvätkin puolensa. Ehkä tarvitaan vielä lisä-aikaa ja perusteellisempaa tilanteen arvioimista. Laadukas varhaiskasvatus on kiistatta tärkeimpiä yhteiskunnallisia tukipilareita. Totta on myös että uudistuksia kaivataan kipeästi, mutta uuden lain näkyvimmät tavoitteet, ryhmäkokojen säätely ja kasvattajien ammattiosaamisen varmistaminen- vaikka  ovatkin laadukkaan päiväkotihoidon kehittämiselle keskeisiä asioita- eivät sellaisenaan pysty ratkaisemaan paljon perustavampaa laatua olevia ongelmia.

Suomessa kaivataan avointa keskustelua

Suomen neljättä määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien yleissopimuksesta on siteerattu useissa nettisivuilta löydettävissä yhteenvedoissa. Raportti kokonaisuudessaan on ollut nähtävänä englanninkilelisenä sos.&terv.ministeriön sivuilla. Toivon mukaan saamme pian myös suomenkielisen version sekä nettiin että myös painettuun mediaan, koska ihmeissäni olen todennut että kyseiset yhteenvedot systemaattisesti jättävät mainitsematta lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta keskeisiä epäkohtia, kuten esim. huolta jota komitea toi esille Suomen varhaiskasvatuksen laadun heikkoudesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä