Kirkolla on ratkaisun avaimet
Perjantaina 18.5. Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous jätti raukeamaan edustaja-aloitteen ”avioliittokäsityksen laajentamisesta”, koska siihen ei ollut riittäviä perusteita.
Kirkolliskokouksessa koettiin myös erikoinen episodi, kun siellä päivystivät sateenkaaripapit lobaten omaa asiaansa läsnäolollaan ja pyrkiessään keskusteluihin kirkolliskokousedustajien kanssa. Jos järjestäjälle tuo sopii, niin tullaanko seuraavissa kirkolliskokouksissa näkemään eri tahojen lobbaajia kokouskäytävillä?
Mitä tulee niin sanottuun ”kirkon avioliittokiistaan”, niin kirkolla on jo ratkaisun avaimet käsissään:
1)Kirkko sitoutuu oman oppinsa mukaiseen avioliittokäsitykseen ja edellyttää sitä papeilta ja muilta kirkon työntekijöiltä.
2)Samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisestä/ja avioliiton siunaamisesta kirkko antaa aina varoituksen tai irtisanoo papin määräajaksi tai pysyvästi.
Jos papit valittavat saamistaan seuraamuksista hallinto-oikeuteen tai muualle, on valitukset hylättävä:
1)Papit ovat tietoisesti toimineet työnantajansa ohjeita vastaan
2)yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta uskonnonharjoitukseen. Kirkolla on oikeus työnantajana velvoittaa työntekijöitään sitoutumaan avioliittokäsitykseensä: avioliitto on yhden naisen ja yhden miehen välinen liitto.
Suomen valtio loukkaisi uskonnonvapautta, jos se nuhtelisi/ja rankaisisi kirkkoa sateenkaaripappien varoittamisista ja irtisanomisista. Tässä tapauksessa valtio voitaisiin haastaa oikeuteen. Emme puhuisi enää demokraattisesta maasta, jos valtio puuttuisi siihen, miten kirkko saa toimia suhteessa pappeihin, jotka eivät piittaa kirkon omista päätöksistä.
Sateenkaaripapit vakuuttivat kirkolliskokouksen tuoreen päätöksen jälkeen, ”ettei mikään muutu.” Se on kyllä kirkosta kiinni, muuttuuko mikään: vakavista moitteista voidaan perustellusti siirtyä oikeudenmukaisempiin ja jämäkämpiin ratkaisuihin.
Monet mediat uutisoivat kirkolliskokouksen avioliittoa koskevasta aloitteesta tähän tapaan: Kirkon avioliittokiistaa ei ratkaistu. Osittain tuo on totta, sillä kirkon avioliittokäsitykseen on monien ihmisten mahdotonta tyytyä ja siksi siitä tullaan vääntämään vielä pitkään.
Otsikot siitä, ettei ratkaisua löydetty,kertovat kuitenkin enemmän haluttomuudesta hyväksyä tehty ratkaisu kuin sen puutteesta. Ratkaisu se on sekin, että avioliittokäsitys säilytetään entisellään eikä muutoksiin lähdetä. Muuta vaihtoehtoa ei olekaan, jos kirkko haluaa olla kristillinen kirkko. Niin paljosta kirkon pitäisi luopua, jos se omaksuisi sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen. Ensin pitäisi putsata Raamatut alttareilta ja kirjahyllyistä tai kirjoituttaa varoitustekstit Raamattuun ja Katekismukseen: ”Jeesus ja Paavali olivat tietämättömiä, me tiedämme paremmin. Kuuntele meitä, älä heitä.”
Avioliittokäsityksen "laajentamista" perusteltiin liberaaliteologian lisäksi ontuvalla tasa-arvo-argumentilla. Tasa-arvon nimissä kaikki pitäisi tasapäistää, se olisi sitä oikeaa erilaisuutta..
Pasi Turunen on oivallisesti sanonut avioliitosta: ”Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta kaikki kuviteltavissa olevat yhteiselämän muodot eivät voi olla avioliittoja." Näihin sanoihin on hyvä päättää tämä blogiteksti.
Minäkin näen tuloksen hyvänä. 59-46. Se kertoo, että parin kirkolliskokouksen jälkeen äänet ovat jo päinvastoin. Maltti on hyve.
Ilmoita asiaton viesti
kiva oli nähdä tuo lista noista sateenkaari papeista ja huomata että kuopiossa on vain yksi pappi joka on mennyt valtavirran mukaan.. tosin sekin on liikaa. Pitäisi vain yksinkertaisesti erottaa jokainen sateenkaari pappi sillä perusteella ettei noudata kirkonsääntöjä.. tehkööt oman pienen kirkon jossa saa tehdä mitä lystää!
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen suuresti, miksi sateenkaari väen täytyy änkeä kirkkoon kun se on mahdollista nykyään maistraatissa. Populaatiossa on tätä väkeä n.2-4% ja oikeasti nämä kaikkiko änkeäisivät avioliittoon ja kirkossa?. Tuskin, kyse on niin olemattomasta henkilömäärästä, että sen takia on turhaan viedä mitään vihkimisoikeutta pois.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kannatan sitä, että ihan kaikki eroavat kirkosta, sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitys on kuitenkin aikaisemminkin ”hieman” joustanut yhteiskunnallisten arvokäsitysten muutosvirroissa – avioliitosta eronneiden uudelleen vihkiminen ex-puolison tai puolisoiden vielä eläessä sujuu kirkollisesti ainakin näennäisen kivuttomasti (vaikka Jeesus ja Paavali molemmat opettivat avioeron olevan mahdottomuus…).
Ilmoita asiaton viesti
Mutta sateenkaariyrittäjäperheiden yhteisövero varmaan kelpaa kirkolle vielä vai mitä Susanna Koivula? Ja kirkkoon kuuluvien sateenkaariperheiden jäsentenkin vero kelpanee myös.
Vuoden 1993 jälkeen erillinen yhteisöjen ja yritysten kirkollisvero lopetettiin. Tilalle otettiin käyttöön yhteisövero, joka peritään mm. osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloksesta. Yhteisöveron tuotosta tilittiin osa evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle, tai oikeammin paikallisseurakunnille, valtiontukena. Osuuden suuruuteen ei vaikuttanut se, moniko yhteisön työntekijöistä, jäsenistä tai omistajista kuului seurakuntaan. Osuus katsottiin korvaukseksi kirkon suorittamista yhteiskunnallisista palveluksista kuten hautaustoimesta, kirkonkirjojen pidosta (väestökirjanpito) ja historiallisten rakennusten ylläpidosta (kulttuuriperinnön ylläpito).
Perustele muuten mitä hyötyä yrityksillä on hautaustoimesta, historiallisten rakennusten ylläpidosta ja väestökirjanpidosta!
Ilmoita asiaton viesti
Ei avioero ollut Jeesuksen eikä Paavalin mukaan mahdottomuus eikä ehdottomasti kiellettyä. He mainitsivat kaksi erilaista ehtoa, Jeesus haureuden ja Paavali toisen puolison epäuskon.
Nähdäkseni ehdot voivat jossain määrin muuttua, liittyen esim. vallitseviin olosuhteisiin yhteiskunnassa, mutta nuo kaksi ovat ainakin kaksi sallittua eroamisen syytä.
Tässä pitäisi minusta huomioida että on avioeroja ja avioeroja. Yksipuolinen ero, toisen hylkääminen, on kiellettyä ilman painavaa syytä, mikä voi olla esim. väkivaltaisuus.
Järkeä on lupa käyttää. Ehdoton avioeron kielto olisi armottomuutta. Kirkon ei mielestäni pitäisi vihkiä eronneita liukuhihnalta, vaan tapauskohtaisesti arvioiden. Vaikka siten, että vihkimisestä neuvoteltaisiin, ja eron syyt käytäisiin läpi. Se voi tuntua tiukalta, mutta olisi mielestäni ehdoton parannus nykyiseen ”hälläväliä” -tyyliin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan siitä miten paljon paavit ovat irstailleet. Kuppatutkimustakin tehtiin euroopassa paavin hovissa kun ”Rooman isällä” oli niitä hoitoja enemmänkin.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi luterilainen kuuntelisi neuvoja helluntaiteologilta, tarkoitan Pasi Turusta?
Ilmoita asiaton viesti
Sama toisin, miksi luterilainen kuuntelisi vasemmisto tohtorin neuvoja?.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä vastakysymys
Tuolle linjalle jos todsiaan lähdettäis, niin voisi kysyä,miksi kukaan kuuntelisi ketään.
Toinen voi olla oikeassa, vaikkei olisi kaikessa samaa mieltä hänen kanssaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sulkevatko nämä toisensa pois vai siis voiko luterilainen olla vain keskustalainen, kristillisdemokraatti helluntailainen ja perussuomalainen ateisti kuin Halla-Aho?
Ilmoita asiaton viesti
Turusen argumentti toimii riippumatta siitä mikä on hänen kristillinen yhteisö, puhumattakaan kuuljan.
Ihan höpö kommentti.
Ilmoita asiaton viesti
Eli helluntailaisten ja viidesläisten yhteistyö toimii kun on yhteinen vihollinen (homot), vaikka pelastuksen ja siten koko kristinuskon peruskysymyksestä ollaan erimieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa vanhin tunnettu kuvaus samaa sukupuolta olevien solmimasta avioliitosta löytyy tietääkseni Raamatusta. 2. Samuelin kirjan luvuissa 6 ja 7 kerrotaan, kuinka Jahve itse menee naimisiin Daavidin kanssa Daavidin tanssittua ensin eroottista tanssia liitonarkin edessä.
Varsin vakuuttavat perustelut tälle tulkinnalle esitetään teologi Theodore W. Jennings Jr.:n kirjan ”Jacob’s Wound: Homoerotic Narrative in the Literature of Ancient Israel” sivuilla 38-55.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vissiin elivät elämänsä loppuun asti onnellisena 😉
Ilmoita asiaton viesti
Netissä sitä väitetään kaikenlaista. Jennings Jr:n väite kuningas Davidin ja Jahven avioliitosta – jos hän nyt sellaisen on esittänyt – kuuluu kyllä sarjaan kaikkein poskettomimmat tarinat.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin hiljattain kommentin erääseen blogiin: samat ihmiset, jotka pitävät Raamattua satukirjana, uskovat, että mies voi synnyttää. En nyt väitä, että J.Eeva kuuluisi näihin uususkovaisiin, mutta sen voi Eevalle sanoa, että harvat ihmiset, jotka ovat jaksaneet kunnolla lukea Raamattunsa, puhuvat siitä halveksivaan sävyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut miehet ovat todistetusti synnyttäneet, mutta todisteet Raamatun tarujen todenmukaisuuden puolesta odottavat yhä esittämistään. Ja ex-hihhulina tunnen kyllä Raamattuni ihan tarpeeksi hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
”Netissä sitä väitetään kaikenlaista. Jennings Jr:n väite kuningas Davidin ja Jahven avioliitosta – jos hän nyt sellaisen on esittänyt – kuuluu kyllä sarjaan kaikkein poskettomimmat tarinat.”
Niin, tarinahan ei kerro tästä huiman onnellista liitosta mitään, elikö ne elämän loppuun asti onnellisena ja ellen väärin ymmärrä niin taisi tulla nk. bänät poikafrendiin ja David lähti bylsiin naisia. Jahven logiikka seuraten, raamatussa olisi kyllä Jahven ilmoitus tästä kipeästä erosta jne, perustuuhan raamattu Jahven omaan ilmoitukseen. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Vanhassa testamentissahan avioliitto oli lukumääräneutraali, joten Daavidin harjoittama naisten bylsiminen tuskin oli ongelma muuten kuin Batseban tapauksessa, joka sai Jahven murhaamaan Batseban vastasyntyneen lapsen ja raiskauttamaan Daavidin vaimot. Säröjä rakkauteen toki tuli tämänkin lisäksi, erityisesti Daavidin määräämä väestönlaskenta, josta Jahve suuttui jostain syystä niin, että alkoi tappaa kansaa rutolla.
Ilmoita asiaton viesti
Avioliittokäsitys on jo laajentunut, virallisesti ja se on hyvä se.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikeasti kirkoilla, tässä tapauksessa ev.lut:lla, on moraalinen oikeus omaan käsitykseensä avioliitosta vasta sitten kun ne eivät enää hoida siihen liittyviä viranomaistehtäviä. Sen jälkeen ne voivat olla ihan mitä mieltä niiden jäsenistö haluaa niiden olevan ja hoitaa sellaisia riittejä kuin haluavat (olettaen tietenkin, että eivät vahingoita ketään vastoin tämän omaa aikuista ja vastuullista halua).
Eli omat avaimensa ev.lut.kirkkokin voi saada vasta kun siltä otetaan kaikki viranomaistehtävät pois. Vasta sen jälkeen se voisi olla vapaa päättämään niihin liittyvistä asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ihan noinkaan. Syrjintä on laissa kielletty yrityksiltä ja yhteisöiltä, niiltäkin jotka eivät hoida mihinkään asiaan liittyviä viranomaistehtäviä. Ei uskonnonvapauden varjolla pidä voida rikkoa lakia.
Ilmoita asiaton viesti
Syrjintäkielto koskee yrityksiä heidän asiakas- ja työsuhteissaan mutta ei yhdistyksiä heidän jäsentenvälisissään. Jos siis Ev.lut., Ort. t.m.s. kirkko olisi yhdistys, se voisi jäsentensä kesken vaientaa naisoletetut, sulkea homoseksuaalit taivastieltään j.n.e. ihan kuten heidän pyhinä pitämissään kirjoituksissa sanotaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme vähän moelemmat väärässä. Syrjintälain 2§ sanoo että
”Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.
Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.”
Uskonnonharjoittaminen on siis tällä hetkellä syrjintälain ulkopuolella. Aika uskomatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, toisaalta esimerkiksi erilaiset ”herrakerhot” saavat itse rajoittaa jäsenyytensä koskemaan vain miesoletettuja. Niitä painostaa vain n.s. yleinen mielipide avautumaan myös muunsukupuolisiksi oletetuille ja itsensä olettaville. Viimemmäksi asiasta lienee keskusteltu Handelsgillet:n ympärillä tyyliin: ”det skulle inte vara så underbart att sitta här med en massa gamla tanter”. Lopputulema kai tällä erää, ettei vanhoja eikä nuorempia tanttoja tarvitse katsella.
Samoin oman, siis jäsenistön, mielen mukaan kai olisi mahdollista sääntönsä järjestää samanlaiselta lailliselta pohjalta toimivilla uskonnollisillakin yhteisöillä.
Silloin oltaisi normaalin kokoontumisvapauden parissa jossa kenen tahansa voidaan katsoa olevan vapaa kokoontumaan missä tarkoituksessa tahansa kenen kanssa tahansa kunhan se tapahtuu vapaaehtoisesti eikä ketään vahingoiteta ilman hänen omaa aikuista ja vastuullista tahtoaan eikä puuhata muutenkaan rikollisia.
Mutta olen samaa mieltä, että uskontojen rajaaminen syrjintälain ulkopuolelle on syrjintää ja siten suoraan lain itsensä tarkoituksen vastaista. Pitäisi varmaan heidänkin osaltaan riittää samat yksityiselämän vapaudet kuin e.m. herrakerhojenkin. Tai sitten pitäisi oikeus laajentaa myös muihin maailmankatsomuksellisiin ja mielipiteisiin perustuvaan toimintaan jolloin koko hyvä syrjinnän kieltämisen aikomus alkaisi haperoitua.
Ilmoita asiaton viesti
Muistatteko keskusteluja reilu vuosi sitten aiheen tiimoilta täällä? Kuinka kirkolla ei ole mitään merkitystä, kuhan laki saadaan läpi. Mites se nyt näin kääntyi? Nyt meuhkataan, kun kirkko sitä ja tätä. Samoja periaatteita ei kuitenkaan vaadita kaikilta seura- ja kirkkokunnailta.
Naimisiin pääsee maistraatissa. Thats all folks.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelua avioliittolain uudistamisesta käytiin koko yhteiskunnassa. Ja päätöksen teki suuren suosion saaneen aloitteen jälkeen Suomen eduskunta.
Nyt keskustelua tämän muuttuneen avioliittolain vaikutuksista kirkkoon on käyty mm. kirkolliskokouksessa, eli kirkon sisällä. Ja siihen on yksinkertaisesti syynä se tosiasia, että niin kirkon jäsenissä kuin työntekijöissäkin on sekä sateenkaari-ihmisiä että heidän yhdenvertaisuuteensa myönteisesti suhtautuvia.
Yhteiskunnasta siis enemmistö kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia ja suomalaisista enemmistö kuuluu kirkkoon. Miten kirkko tässä tilanteessa voisi toimia eri tavalla kuin enemmistö jäsenistä tahtoo?
Ilmoita asiaton viesti
Minä kyllä vaadin ”samoja periaatteita” ihan kaikilta tahoilta, joilla on vihkimisoikeus.
Homofobiaan sairastuneet uskovaiset, joille tasa-arvoinen ja voimassa olevan lainsäädännön mukainen avioliiton määritelmä ei kelpaa, voivat mennä naimisiin siellä maistraatissa ja tehdä sitten omissa porukoissaan ne taikatemput, joiden he kuvittelevat tuovan avioliitolle jotain yliluonnollista lisäarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan kuin kirkko suorittaa viranomaistehtävää, on vaikea nähdä, että sillä on oikeus kieltäytyä tehtävästä. Vihkioikeudesta luopuminen olisi ratkaisu tähän.
Ihan toinen juttu on sitten se, että kirkossa sen kaikilla jäsenillä on yhtäläinen oikeus näkemyksiinsä kirkon toiminnasta. Jos jäsenten enemmistö haluaa sallia myös samaa sukupuolta olevien vihkimisen, he voivat sen päätöksen tehdä. Sääntöjen puitteissa.
Jos henkilöllä on näkemyseroja kirkon nykyiseen toimintaan nähden, hänellä on kolme mahdollisuutta. Erota, hyväksyä tai yrittää toimia oman näkemyksensä puolesta. Tietenkin voi kysyä, millä oikeudella kirkkoon kuulumattomat ottavat kantaa kirkon asioihin. Olisiko vastaus sananvapaus? Ottavathan täälläkin Levosen puolesta Sipilää vastaan kantaa eniten he, jotka eivät ole edes keskustan jäseniä, tuskin edes äänestäjiäkään
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ev.lut. kirkolle ei saa verovaroja siirtää missään muodossa, rahoittakoot itse oman kulttinsa ja käytäntönsä.
Ilmoita asiaton viesti
Paavalin kirjeitä kun lukee, niin siellä ei kyllä esiinnyt sitä että joku oisi vihitty seurakunnissa, siis Paavalin perustamissa seurakunnissa ja noissa kirjeissä ei kerrota miten avioliitot vihittiin . Paavali kyllä antaa neuvoja miehelle ja naiselle , mutta ei anna neuvoja semmoselle parille jossa on vain mies ja mies tai nainen ja nainen eli miten niitä avioliittoja sitten vihittiin Rooman valtakunnassa ja kuka niitä vihki eli vihkikö Roomassa valtion viranomaiset vai kuka eli silloin kirkolla ei tarvitse olla vihkioikeutta jos kerran vihkimisiä ei esiinnyt Paavalin kirjeissä että seurakunta oisi vihkinyt vai?
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa ratkaisu olisi se, että:
1. Avioliittoon saa vihikiä ainoastaan siviilivihkimisellä
2. Toinen avioliiton osapuolista ei saa kuulua mihinkään uskontokuntaan
Ilmoita asiaton viesti