Äitiyslaki-aloitteen epäkohdista on vaiettu
Eduskunnan lakivaliokunta on päättänyt tehdä Äitiyslaki-kansalaisaloitetta KAA 3/2016
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_3+2016.aspx puoltavan mietinnön, josta eduskunta äänestänee helmikuussa 2018. Aloitteessa ehdotettujen lakien epäkohdista on tyystin vaiettu valtamediassa ja aloitetta puoltavissa lausunnoissa (esimerkkinä Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset).
Voisi kuvitella, että suoraan lapsia koskettava lakialoite saisi edes jonkun journalistin esittämään yhden tai kaksi kriittistä kysymystä sen sisällöstä. Eniten ihmettelen kansanedustajien enemmistön hiljaisuutta äitiyslaki-aloitteesta. Eikö yhdenvertaisuus kosketa lapsia?
Äitiyslain säätäminen johtaisi lapsen oikeuksien heikentymiseen:
”Mikäli lapselle vahvistettaisiin hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut nainen toiseksi äidiksi, niin lapselle ei voitaisi sen jälkeen enää koskaan vahvistaa isää, vaikka lapsen synnyttänyt äiti ja biologinen isä sekä 15-vuotta täyttänyt lapsi niin haluaisivat.”
http://aitoavioliitto.fi/wp-content/uploads/Täydentävä-lausunto-Äitiyslaki.pdf
Lisää tietoa ehdotetun äitiyslain epäkohdista:
Oikeusministeriön työryhmän lausunnossa äitiyslaki-asiasta sanottua https://www.otakantaa.fi/fi/keskustelut/251/kommentti/2060/#kommentti-2060
Äitiyslaki-aloitetta koskevia kirjoituksia https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/199/osallistuminen/460/keskustelu/
Äitiyslaki-aloite ja sen vaikutukset
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/199/
Äitiyslaki-aloitteesta on tehty myös opinnäytetyö: Camilla Hyypiä ÄITIYSLAKI KANSALAISALOITTEENA – huomioita tuomioistuimen näkökulmasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/137898
Äitiyslaki-aloitteen epäkohdista ei tule vaieta.
””Mikäli lapselle vahvistettaisiin hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut nainen toiseksi äidiksi, niin lapselle ei voitaisi sen jälkeen enää koskaan vahvistaa isää, vaikka lapsen synnyttänyt äiti ja biologinen isä sekä 15-vuotta täyttänyt lapsi niin haluaisivat.””
Äitiyslaki ei muuta tältä osin voimassa olevan hedelmöityshoitolain mukaista oikeustilaa – tässäkin lainkohdassa voidaan tosin ennakoida yleisen vanhemmuuslain säätämistä täydennettynä siten, että hedelmöityshoitoihin suostumuksensa antaneen parin lisäksi myös hoidoissa käytettyjen sukusolujen luovuttaja voitaisiin tulevaisuudessa lapsen etuun viitaten vahvistaa tarvittaessa lapsen juridiseksi vanhemmaksi…
Ilmoita asiaton viesti
Otakantaa.fi:n kommenteista poimittua :
”
Suomen Asianajajaliitto katsoo, että ei ole tarpeen säätää erillistä äitiyslakia.
Tarvittavat muutokset olisi mahdollista tehdä isyyslakiin, adoptiolakiin ja muihin asiaan liittyviin lakeihin.- – Hedelmöityshoitoihin osallistuneet naisparit voitaisiin esimerkiksi vapauttaa adoptioneuvonnasta.
Kommentti 26.1.2018: Ei ole järkevää eikä perusteltua säätää itsenäistä äitiyslakia.”
Tuokin vaihtoehto on tosiaan olemassa – naisparien yhteisellä päätöksellä hedelmöityshoitojen avulla hankkimalle lapselle voitaisiin vahvistaa kaksi äitiä noinkin yksinkertaisesti…
Ilmoita asiaton viesti
Monenko naisen kohdussassa lapsi on oikein kasvanut, jos laki katsoo, ettei näillä äideillä ei ole mitään eroa lapsen suhteen, vaikka vain toinen on hänen synnyttänyt. Metsään mennään,kun ei edes ole sen verran ihmistuntemusta, että ymmärrettäisiin sanonta, että veri on vettä sakeampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Synnyttävä äiti ja toinen äiti ovat tässä lakiyhtälössä *)lapsen juridisia vanhempia – äitiyslaki ei muuta oikeudellista nykytilannetta vaan se ainoastaan vähentää byrokratiaa, koska naispari vahvistetaan nyt joka tapauksessa hedelmöityshoitojen avulla syntyneen lapsen oikeudellisiksi vanhemmiksi perheen sisäisen adoption avulla …
*) yksi äiti + toinen äiti = kaksi äitiä
Ilmoita asiaton viesti