Mukaneutraali läheispäivä vai isänpäivä?
Neutraali läheispäivä korvaa isänpäivän vieton Yliskylän ja Kulosaaren päiväkodeissa, kerrotaan meille Iltalehdessä. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml
Moni on yllättynyt tällaisesta ratkaisusta, ” mitäs tämä nyt on”, mutta sukupuolineutraalin ideologian etenemistä muissa maissa seuranneena, en ole (taaskaan) yllättänyt. Tämä kuvio toistuu: kun avioliittolaki sukupuolineutralisoidaan, niin se johtaa perhesuhteiden neutralisointiin puheissa ja toiminnoissa. Isänpäivä kun muistuttaa ikävästi elämän realiteeteista: jokaisella lapsella on isä. Sitä ei muuta mitkään vakuuttelut siitä, että lapselle riittää että rakastavia neutraaleja läheishenkilöitä.
Kulosaaren päiväkodin johtaja Ria Sotka vetoaa lapsen etuun: ”- Helsingissä on paljon erilaisia perheitä. Tässä lapsi on keskiössä.” Vetoamalla erilaisiin perheisiin halutaan häivyttää isät taka-alalle. Ei ole lapsen edun mukaista kieltää häneltä luontevaa tilaisuutta kohdata isättömyyttään ja siitä nousevia tunteita. Mitä tulee enemmistöön, niin ei ole reilua viedä isänpäivän vieton iloa heiltä.
Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen kommentoi isänpäivän muuttamista (muka)neutraaliksi läheispäiväksi: ”- Jos vanhemmilta tulee pyyntöjä. Päätös voidaan tehdä, vaikka vain yhden lapsen traumaattisten kokemusten vuoksi. Toisaalta lapsella voi olla kaksi isää tai äitiä.” http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml
Suomessa on aina ollut erilaisia perheitä ja lapsia, joiden elämässä isä ei ole syystä tai toisesta. Sitä ei ole päiväkodeissa tai koululuokassa pyritty aiemmin näin suunnitelmallisesti salaamaan, vaan kohtaamaan asia avoimesti. Isänpäivä herättää kipeitä tunteita monissa ihmisissä, mutta on vain tervettä lämpimässä ilmapiirissä käydä niitä läpi. Päiväkotien ei tule estää vaikkapa naisparin lasta tavoittamasta tietoa, että hänellekin on isä ja hänellekin kuuluu isä.
Muistan omilta kouluajoilta, miten isänpäivinä koulukaveri teki kortin isoisälleen. Hän oli koulussa kertonut, että hänen isänsä kuoli hänen ollessa aivan pieni lapsi. Monena isänpäivänä luokassa tehtiin kortteja isille ja isoisille, eikä kukaan ehdottanutkaan että ”hei, perutaan isänpäivä”. Sukupuolineutraaliin (tai paremminkun sukupuolinegatiiviseen) ajatusmaailmaan ei mahdu naiset ja miehet, aito avioliitto eikä isänpäivä. Se on kapea-alaista ja sukupuoleen kielteisesti suhtautuvaa ajattelua, vaikka sitä markkinoidaan avarana, modernina ja humaanina katsantokantana.
Neutraali läheispäivä on kaikkea muuta paitsi neutraali.
Koko isänpäivä on täysin USA:sta lainattua hömppää; kauppiaiden juhlapäivä.
Äitienpäivästä sanoisin lähes samaa.
Jos äitiä ja isää ei muisteta kuin kerran vuodessa…?
Ilmoita asiaton viesti
Se, ettei isänpäivää voitaisiin viettää koska se loukkaisi joitakuita on typerä syy neutralisoida koko juhla.
Halloween se vasta on hömppää..ja tuontitavaraa.
Isien arvostaminen ja kiittäminen kerran vuodessa on minusta varsin hieno asia. Kiitos isät!
Ilmoita asiaton viesti
Mitä helkuttia?
Mites sitten äitienpäivä? Ei kait sitäkään vietetä? tai julisteta?
Itselläni ei ollut isää lapsena, ja kyllähän se ikävältä tuntui, mutta minkäs teet? Ei kaikkia negatiivisia tunteita voi lapsilta poistaa! Miten lapsi oppii tuntemaan ikäviä tunteita ellei kohtaa niitä arkiasioissa? Tähän pitäisi nyt viranomaisten/Hallituksen jonkun puuttua ja hyvin nopeasti!+
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein kirjoitit jälleen, Susanna Koivula.
Läheisiä ihmisellä on monia, mutta isä on isä ja äiti on äiti.
Heitä ei korvata läheisillä.
On meillä monenmuunkinlaisia tragedioita, jotka koskettavat lasta läheltä, mutta niiden tähden mikään ei voi muuttaa sitä tosiasiaa, että lapsi saa alkunsa isästä ja äidistä.
Jos lapsi on saanut alkunsa kahden naisen toivomuksesta saada perheeseensä lapsi, ja tämä lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidolla, ei ole lapsen edun mukaista pimittää lapselta tätä tosiasiaa.
Jokainen pieni taapero ilman pimittely-yrityksiäkin (kuten tämä mukaneutraali läheispäivä yrittää tehdä) tietää, ettei lasta voi syntyä ilman isää.
Lapset ovat fiksumpia kuin arvaammekaan, emme me heitä pysty sumuttamaan. Tämäkin yritys vain lisää lasten hämmennystä, ja on omiaan edistämään sitä pahoinvointia, joka lasten ja nuorten keskuudessa on koko ajan kasvamassa.
Milloin meistä aikuisista tulee niin aikuisia, että katsomme tosiasioita silmästä silmään, ja lakkaamme valehtelemasta – edes lapsille?
Ilmoita asiaton viesti
Voi kyynel!
Kyllä nyt täytyy säätää laki, joka pakottaa kaikki lapset, varsinkin ne isiensä hyväksikäyttämät, selkäsuorana viettämään isänpäivää ja muistamaan isästä kaikkea hyvää, oli siihen syytä tai ei.
Muuten olen samaa mieltä kuin kommentoija nro. 1:
Traditio on samassa mielessä ikiaikainen kuin fundamentalistinen Raamatun tulkinta. Markkinamiesten keksintöä sukupuolineutraaliuden nimissä (kun on äitienpäivä niin pitää olla myös isänpäivä) ja myynnin lisäämiseksi, vietetty Suomessa vasta yhden sukupolven ajan, jos on vietetty ensinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Onpa kaukaa haettua.. aivan kuin suurin osa isistä olisi roistoja..
Ilmoita asiaton viesti
Sateenkaariperheet ry – Perhepoliittiset tavoitteet vuosille 2018–2022
Lainauksia:
• ”Hlbti-toimintaohjelma, translaki, sijaissynnytys, perhevapaat, vanhemmuuslaki ja useamman kuin kahden juridinen vanhemmuus”
• ”Säädetään kotimainen, syrjimätön sijaissynnytyslaki”
• ”Yhdenvertaiset hedelmöityshoidot kaikille sateenkaariperheille julkisilla klinikoilla ja oikeudenmukaiset sairausvakuutuskorvaukset yksityisistä hedelmöityshoidoista”
Vanhemmuuslaki:
• Juridisessa mielessä turhasta jaosta äitiyteen ja isyyteen luovutaan. Laki puhuu vanhemmuudesta.
• Luovutaan vanhemmuusolettamasta (isyysolettamasta) kokonaan.
• On oltava mahdollisuus tunnustaa lapsen vanhemmuus ilman, että kukaan muu joutuu luopumaan vanhemmuudesta.
• Useamman kuin kahden vanhemman perheessä voitava sopia sitovasti useamman vanhemman oikeudellisesta vanhemmuudesta ennen lapsen alulle saattamista
https://www.sateenkaariperheet.fi/userfiles/docume…
Ilmoita asiaton viesti
Selvät tavoitteet.
Mielestäni tavoite kahta useamman juridisen vanhemman tunnustamisesta – vanhemmuuslain eräs pääkohta – on tärkein näistä ja perustelen tätä näkemystäni lapsen edun toteutumisella, sosiaalinen vanhemmuus on viimein nostettava tosiasiallisesti biologisen vanhemmuuden rinnalle LOS:n mukaisesti…
Ilmoita asiaton viesti
Hienoja tavoitteita. Kannatan niitä. Kiitokset Lehtoselle niiden esilletuomisesta tällekin palstalle.
Ilmoita asiaton viesti
lapsen etu on noissa unohdettu. Ei jatkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Höpsistä pussiin Koivulalle. Asia on juurikin päinvastoin. Nuo ehdotukset toteutettuina antavat tilaa ottaa lapset entistä paremmin ja monipuolisemmin huomioon. Ja sitä paitsi ne eivät vie Koivulalta yhtään mitään eivätkä estä häntä hoitamasta lapsiaan hyvin. Sen sijaan ne estäisivät, kunnolla toimiessaan, häntä perusteettomasti syrjimään erilaisia ja erilaisissa olosuhteissa eläviä, myös lapsia.
Ilmoita asiaton viesti
Musta tuntuu että äitienpäivä lähtee kyllä viimosena. Feministit jotka tätäkin sukupuolineutraaliutta ajavat tykkäävät kyllä omista naisten juhlapäivistä ja erityisoikeuksista tai eduista kuten kiintiöt mutta sitten sukupuolia onkin mikälie määrä kun sillä voidaan oikeuttaa kapeammat edut ja oikeudet miehille.
Silti tätäkin tekopyhyyttä enemmän mua häiritsee seuraava:
Yhteiskunta on ottanut pois vastuun lapsenteosta. Jos jokin menee vialle kuten parisuhde niin ei hätää valtio maksaa kaikki kulut ja kantaa vastuun. Vaikka varmaankin parempi näin jo ihan lapsenkin kannalta niin systeemi joka tapauksessa incentivoi yksinhuoltajuutta ja avioliiton arvostusta ja asemaa heikentää myös se, että erotilanteessa yliopisto koulutuksen saaneet sosialistit..siis tarkoitan sosiaalityöntekijät helposti omaksuvat mies vastaisen pro-feministisen linjan ja tästä syystä, mies helposti menettää huoltajuuden lapsiinsa jos nainen näin haluaa. Puhumattakaan huoltokiusaamisesta missä tyypillisesti äiti vakuutta lapsilleen, että isä on paha mies ja yrittää näin vierottaa heitä isästään. Tämä on äärimmäisen helppo tehdä jo pelkkä myrtsi naama lasten isästä puhuttaessa saattaa pitkällä aikavälillä riittää. Niin tai näin monet miehet kokevat, ettei avioliitto ole mitenkään heidän etujensa mukaista kun se mitä perinteisesti mies on tarjonnut. Resursseja perheelle on täysin poistettu ja isän virkaa tällä hetkellä tekee käytännössä valtio.
Pitkä tarina lyhyeksi. Tämä kaikki plus se että nykyään perhekoot on pienentyneet eikä lapsia hankita niin paljon ja niitä joita hankitaan kasvatetaan käytännössä pumpulissa. Johtaa siihen, että nuoret ihmiset jotka eivät ole koskaan joutuneet kohtamaan negatiivisia tunteita eivätkä osaa käsitellä niitä. Koulumaailmassa he vaativat yhä tiukempia vihapuhesäännöstöjä ja safe spaceja. Heille myös opetetaan, että kaikkeen mittari on oma tunnetila jos itsestä tuntuu loukaantuneelta niin se on tärkein ”objektiivinen” mittari. Vaikka näin ei tietenkään ole. Kun heidät lopulta päästetään vapaaksi yhteiskuntaan he eivät tiedä tai osaa puollustaa omia uskomuksiaan ja arvojaan. se osaavat vain sulkea keskustelun viittaamalla joko siihen ettei natseja tarvitse kuunnella tai homofoobikkoja ei tarvitse kuunnella. Tätä koko prosessai kuvaisin lähinnä lasten henkisenä pahoinpitelynä. Valtiovalta tähän tuskin puuttuu, koska näillä hyvän tahtoisilla hölmöillä on tapana äänestää 1)isompaa valtiota joka yhä enemmän puuttuu ihmisten elämään ja asioihin mihin valtiolla ei ole mitään puutuntaoikeutta. 2)Tarkempaa ja tiukempaa vihapuhelakia. Se kun on nykypäivän ”blasphemy” laki kun jokin asiasta keskustelu ei miellytä. uusimpana esimerkinä varmaan tämä jos Jussi Halla-ahoa on uskominen pohjoismaiden neuvoston ”onko kuu juustoa” debacle.
Ilmoita asiaton viesti
Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää:
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ko…
Ilmoita asiaton viesti
No hupsistas.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä isänpäivä vaan korvataan lähimmäisen päivällä parissa päiväkodissa, eli tuplahupsista.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711022200505180…
Ilmoita asiaton viesti
Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu, kirjoittaa:
”Isänpäivä saa olla isänpäivä. Helsingin linjaus on hyvä esimerkki, miten lapsen edulla perustellaan aikuisten epävarmuutta toimia. Isänpäivän muuttaminen ”läheisenpäiväksi” aliarvioi myös päiväkotien henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset osaavat ottaa huomioon tilanteet, joissa osalla lapsista ei ole isää tai äitienpäiväkorttia askarreltaessa äitiä. Muutoin kehittyy ilmiö, jossa ryhmässä toimiminen tulee lähelle mahdotonta. Helsingin kaupunginkin pitäisi olla esimerkkinä myönteisestä ja kannustavasta moninaisuuden ymmärtämisestä – ei kieltävästä. Lasten kanssa on mahdollista puhua ja keskustella kaikesta tähän elämään liittyvästä ikävaihe huomioon ottaen. Tällaiset linjaukset kertovat meidän aikuisten epävarmuudesta. Sen me sitten peitämme ”lapsen edulla”. Hyvää isän- ja äitienpäivää jatkossakin.”
https://www.facebook.com/lapsiasiavaltuutettu/post…
Hyvä noin.
Ilmoita asiaton viesti
Kurttilalta hieno kannanotto.Johan tässä toivo herää..
Ilmoita asiaton viesti
Minä en pidä mistään teennäisistä juhlapäivistä. Aina jos lapsillani on ollut äiskälle asiaa niin ovat päässeet juttusille ja juhlistamaan ilman mitään pakotettua muottia.
Nämä juhlapäivät ovat nykyaikana pelkkää rahastusta.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa, että oikeasti suhtautuminen on pitkälti samanlaista kuin meidän pilteillämme jo vaahtosammuttimen kokoisesta jouluun: he ovat sellittäneet aina, etteivät usko joulupukkiin mutta uskovat tokikin joululahjoihin.
Ilmoita asiaton viesti
–
Ilmoita asiaton viesti
Mitä oikeasti sanot lapselle jonka isä on kuollut?
Ilmoita asiaton viesti
Sen ,että iskä on kuollut, no problem .Vai pitääkö lapselle valehdella?
Ilmoita asiaton viesti
maalaisjärki, tuo haudattu aarre. Kiitos Timo!
Ilmoita asiaton viesti
Taru Elkama kirjoitti 2.11.2017 17:22: ”Mitä oikeasti sanot lapselle jonka isä on kuollut?”
Vastaus: Lapselle pitää kertoa asiallisesti, että hänen isänsä on kuollut.
Pyydän Taru Elkamaa ja muita lukijoita vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Mitä vastaat lapselle, joka kysyy missä hänen isänsä on, kun kyseessä on lapsi, joka ei saa olla oman biologisen isänsä hoidettavana siksi, että hänet on pantu alulle kahden naisen yhteisestä tahdosta hedelmöityshoidon avulla tietoisena siitä, että syntyvä lapsi ei saa koskaan olla isänsä hoidettavana?
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Jorma-Annikille ole jankattu jo alusta lähtien haikarasta tms. joten nou hätä…
Mutta miten selittää Anne-Jussille kun äippää ei ole näkynyt?
No lopetetaan äitienpäivä.
Ilmoita asiaton viesti
On se muuten aika suuri osuus meistä aikuisista, jotka voidaan luokitella ”elämiinsekaantujiksi”. Eikös tuo nyt pitäisi olla selvää, että erityistä huomiota isänpäivänä tarvitsevat juuri ne lapset, joilla isä ei ole läsnä. Sehän Jeesuskin jutteli, jotta sairaat tarvitsevat parannusta, eivät terveet. Jeesuksen puolesta mua on kyllä harmittanut jo vuosikausia, kun se Jooseppi sillä lailla luisteli vastuustaan.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvin kirjoitettu! Itse olen pohtinut tätä asiaa myös sellaisen vaihtoehdon kautta, että järjestetään erikseen läheisenpäivä. Tätä vietettäisiin myös muualla kuin päiväkodeissa. Siten olisi mahdollista huomioida myös isättömät/äidittömät ja myös ne joiden läheisin henkilö on esim. ystävä tai muu ei verisukulainen. Ei ole mitään järkeä poistaa isänpäivää, vaikka se kovin luontevalta näin kulttuurimarxisimin aikana tuntuukin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse lienee näiden ”sukupuolia ei ole” joukon ongelmasta. Aikuisten ihmisten ongelmasta. Kun valtaosalla lapsista on isä sekä äiti ja jokainen kun on saanut alkunsa isästä ja äidistä, onkin tällä porukalla ongelma selittää omalle lapselle, että kyllä, sinullakin on isä ja äiti. Olet alkusi saanut isästä ja äidistä. Ehkäpä tämä on ensimmäinen kerta, kun lapselle joudutaan selittämään/perustelemaan, miksi meidän perhe on erilainen.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi vanhemmat tarvitsevat erikoisjuhlapäiviä, koska jokainen päivä on venhempien päivä niin isien kuin äitien. Näissä erillisissä juhlissa haisee pahasti raha ja turha krääsä. Seuraavaksi voisi olla vapaaehtoisesti lapsettomien päivä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jokaisella lapsella on isä.”
Niin onkin, toistaiseksi, mutta kortit tehdään käteen annettaviksi ja kiiteltäviksi. Kuolleelle tai teillä tietymättömillä olevalle ei voi antaa korttia. Siksi läheisen päivä on hyvä keksintö. Juuri lapsen edun mukaan käyttöön otettu noissa päiväkodeissa.
Ilmoita asiaton viesti
En olisi yhtä luottavainen kuin Kurttila henkilökunnan ammattitaitoon. Moneen heistä toki voi luottaa mutta joukossa on myös henkilöitä jotka toimivat omien ennakkoluulojensa ja maailmankatsomuksellisten yhteisöjensä dogmien perusteella toisin.
Toisaalta Janhusen olisi syytä ottaa huomioon juridisiin käsitteisiin vedotessaan, että lainattu Kurttilan kommentti ei ole juridisesti pätevä edes lapsiasiainvaltuuten kannanotoksi. Onhan se naamakirjakommentti eikä lähtökohdiltaan edes pidä paikkaansa (”lähimmäisenpäivä” ei ole Helsingin kaupungin kannanotto vaan vain kahden päiväkodin henkilöstön ehdotus).
Ilmoita asiaton viesti
Janhusen konditionaali luottamuksessa varhaiskasvatuksen ammattilaisiin oli ihan osuva.
Kai Janhunen myös huomasi, että p.o. ehdotuksen läheisen päivästä tekivät alansa ammattilaiset hänen mainitsemansa virkavastuunsa alaisina.
Jos voimme luottaa lapsiasiain valtuutetun painoarvoon, voinemme silloin myös luottaa hänen ottavan selvää kenen kannanotoista hän painoarvoisen lausuntonsa antaa.
Toisaalta voisi olla mielenkiintoista nähdä juristerinen taisto naamakuvastostoon kirjoitetun mielipiteen painoarvosta. Epäilenpä, ettei painoarvoisa lapsiasiainhenkilökään sellaiseen lähde.
Ilmoita asiaton viesti
Hihihii, Janhunen ei näytä lainkaan huomanneen, ettei nyt puhuta juridiikasta, vaan läheisenpäivän vietosta muutamassa päiväkodissa.
Viettotavasta taas ei päättänyt Kurttila eikä Janhunen, vaan lasten vanhemmat ja päiväkotien henkilökunta yhdessä niin että jokainen lapsi tulee huomioiduksi. Olisiko Janhusen ideaali tapa viettää päiväkodin juhlia siten, että osa lapsista jää aina ulkopuolelle?
Tasapäistäminen? Ehkä kenties myös kulttuurimarxismi? Tasapäistämistä on jakaa lapset sukupuolen mukaan, mutta ohje siitä luopumiseksi tai sen vähentämiseksi kohtasi raivoa sekin. Joillekin ei nyt mikään tunnu kelpaavan. Pitäisikö palata vanhoihin hyviin Raamatun aikoihin, jolloin varsinkin tyttölapset oli soveliasta myydä orjiksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Sivumennen sanoen, sellaista päivää kuin läheisenpäivä ei ole olemassakaan – ainakaan vakiintuneessa merkityksessä.”
Ei ollut äitien- ja isänpäivääkään ennekuin ne keksittiin ja otettiin käyttöön, vai vihjaatko että ne ovat vuosituhantisia käytäntöjä suoraan Raamatusta?
”Tämä ei ole edes mahdollinen tapa, enkä ole tällaista ehdottanut.”
Kannattaa sitten kirjoitaa se mitä oikeasti ehdottaa. Ei se päiväkodin ammattilaistenkaan ammattitaito yhä suurenevien lapsiryhmien myötä riitä aina ihan jokaisen lapsen huomioimiseen, varsinkin jos lapsi suree ihan hiljaa itsekseen.
”Täysin riittävää on vertauskuvallisesti palata vanhoihin hyviin aikoihin vain parinkymmenen vuoden taakse, jolloin ihmiset eivät olleet niin loukkaantumisherkkiä ja itsekeskeisiä kuin nykyään.”
Niin, ei silloin kieltämättä syntynyt tällaista raivoa pienestä asiasta. Toisaalta, tässä on kysymys lapselle tärkeästä asiasta, jos siis lapsen etua ei saa tässä ajatella missään mielessä eikä erityisesti juridisessa. Onko siis lapselle tärkeä asia itsekeskeisyyttä?
Ilmoita asiaton viesti
Janhuselle tiedoksi, että tavalliselle taatiaiselle ei tule ”lapsen edusta” mieleen ensimmäiseksi ja päälimmäisenä juridiikka eikä juristeria vaan ihan minkä ajattelee olevan lapselle parasta. Ihan siitä huolimatta tietääkö myös laki- ja asetusteksteissä siitä puhuttavan.
Laeissa ei edes määritellä mikä on lapsen etu. Niissä, esimerkiksi Lastensuojelulaissa (307/2007) toki kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon sitä arvioitaessa (4§):
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat
ihmissuhteet;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/2007041…)
Ja tietysti kannattaa myös ottaa huomioon YK:n Lasten oikeuksien julistus: https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu…. En koe noiden kahden päiväkodin hankkeen olevan kummankaan noiden vastainen (vaikka ehkä mahdollisesti kevyesti liioitteleva onkin ja kyseinen päivä jokseenkin turhaksi rahastukseni onkin keksitty).
Ilmoita asiaton viesti
Komiteamietintöihin kirjatut kommentit, ajoittaisesta tärkeydestään huolimatta, eivät ole voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Lapsen edun ensisijaisuusperiaate ei määrittele mitä lapsen etu käytännössä tarkoittaa.
Lainasin Lastensuojelulakia koska löysin sieltä kohdan joka lainsäädännössä on mielestäni lähinnä lapsen edun sisällön määrittelyä. Sekään ei sitä tee vaan osoittaa ”vain” asiat joita sen määrittelyssä kulloinkin on otettava huomioon.
Isänpäivä on toki hyvinkin vakiintunut, etenkin kauppojen mainoskampanjoihin. Ihan uudet tavat voivat myös vakiintua ja tulevatkin vakiintumaan ja vanhoja unohdetaan. Lippujen liehuttaminen lain nojalla tahi muuten on kovin kaukana lapsen edusta.
Ilmoita asiaton viesti