*

SusannaKoivula Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.

Kirkon korkein auktoriteetti


Pappi Kai Sadinmaan 14.9.2017 Helsingin hiippakunnalta saama "kevytlevite-rangaistus" (=tilanteeseen nähden kevyt rangaistus) ) samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä on uusi askel tiellä, jolla irtaudutaan yhä etäämmäksi klassisesta kristinuskosta, joka perustuu Raamatun ilmoitukseen. Pappi Sadinmaa, joka kiistää Raamatun arvovallan, muovaten oman jumalansa käskyineen, saa vakavan moitteen ja jatkaa samaa rataa. Sadinmaa nuhteensa päivänä kehoittaa toisia tekemään samoin: Vihkikää kollegat. 

Avioliittolain muutos vaikuttaa kirkkoon varsin voimakkaasti ja nopealla aikataululla, kapinapappien ottaessa oikeuden omiin käsiinsä. Kirkon hajaannus on todellisuutta ja paikoin seurakunnissa on loppunut jo happi niiltä, jotka eivät avioliittolain muutosta tervehdi ilolla. Aika näyttää, tuleeko kirkosta kuin Amerikan yhdysvallat osavaltioineen. Päteekö kussakin hiippakunnassa eri säännöt ja lait?

Puheet siitä, että samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisille olisi teologiset perustelut tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki se, mitä Raamattu opettaa avioliitosta voitaisiin kylmänviileästi ohittaa. Raamatun alusta, sen loppuun asti avioliitto näyttäytyy vain naisen ja miehen välisenä liittona. Jeesus vahvistaa tämän avioliittokäsityksen Matteuksen evankeliumissa, viittaamalla 1.Mooseksen kirjaan ja luomiskertomukseen. Jeesuksen asettama apostoli Paavali opettaa yksiselitteisen kielteisesti samaa sukupuolta olevien välisistä suhteista Roomalaiskirjeen 1.luvussa. Kysymys avioliitosta ei siten ole jokin kehällinen asia, vaan todellisuudessa se koskettaa kirkon opin ja uskon ydintä. (Onko Jumala ilmoittanut itsensä, tahtonsa ja voidaanko siihen luottaa?) Samaan kirkkoon ei mahdu kahta erilaista käsitystä Raamatusta ja Jumalasta. Monet kirkon sisällä tietävät tämän, mutta eivät sitä syystä tai toisesta julkisesti tunnusta.

Kirkolliskokous marraskuussa päättää, mitä tehdään aloitteelle avioliittokäsityksen ”laajentamisesta”. Kirkon on täysin mahdollista säilyttää avioliittokäsityksensä ennalleen, mutta ei se helppoa tule olemaan. Kirkolliskokousedustajien kannalta on keskeistä tietää, ettei Suomen laki velvoita kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkolla on laillinen oikeus vihkiä avioliittoon kirkon jäseniä oman oppinsa ja tunnustuksensa pohjalta. Professoreita myöten tämä tosiasia yritetään kuitenkin kiistää, sillä se palvelee heidän omia poliittisia intressejään. Löylyä lissee! Tehdään kirkolle niin tukalat olot, että saadaan kirkko omaksumaan sukupuolineutraali avioliittokäsitys ja edistämään sitä.

Kirkon pohtiessa avioliittokäsitystään, on sen katsottava asian kaikkia puolia. Kirkko voisi saada joidenkin jäsentensä, kuten valtamediankin varauksettoman myötäsuosion muuttamalla avioliittokäsitystään. Myöhemmin kirkon edessä saattaa kuitenkin seistä joukko ihmisiä kysymässä, miksi te lähditte vahvistamaan sukupuolineutraalia ideologiaa yhteiskunnassa ja olitte mukana siinä muutoksessa, joka rikkoo lapsen oikeuksia ja kaventaa sanan- ja uskonnonvapautta? Ihmisiä, jotka ovat itse kokeneet avioliittolain muutoksen suorat ja epäsuorat seuraukset. Viime kädessä Suomen evankelis-luterilainen kirkko vastaa Työnantajansa edessä valinnoistaan ja ehkä tuossa taivaallisessa tuomiokapitulissa kerran kysytäänkin vain yksi kysymys: Olitko uskollinen minun Sanalleni?

Yhteiskunnallisella ja laillisella tasolla tämä tarkoittaa sitä, että jos joku henkilö tai taho painostaa kirkon työntekijää tai kirkkoa luopumaan naisen ja miehen välisestä avioliittokäsityksestä, hän pyrkii rajoittamaan uskonnonvapautta radikaalisti ja tulee rikkoneeksi myös oikeutta omantunnonvapauteen. On toki eri asia, että kirkon sisällä käydään keskustelua avioliitosta, silloin ei kyse uskonnonvapauden rajoittamisesta vaan pyrkimyksestä vastata kysymykseen: Mitkä ovat avioliiton reunaehdot Raamatussa ja miten niiden pohjalta toimimme? Silloinkin pätee tämä periaate: kirkon niin kuin yksittäisen kristitynkin tulee aina ojentautua korkeimman auktoriteetin alle ja se on Jeesus Kristus ja hänen muuttumaton sanansa.

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksiani:

http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222227-yle-ja-kapinapapit-sukupuolineutraalin-avioliiton-airueina

http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222943-kirkon-avioliittokasitys-pyritaan-hamartamaan
---

Ps. En avaa tähän kommentointia, sillä Uusi Suomen ylläpito ei ole poistanut  pyynnöistäni huolimatta kommentteja, joissa minua haukutaan mm. ”hirveäksi naiseksi, joka on sekaisin mieleltään." tai jossa arvioidaan seksuaalisuuttani. (Kaikista kommenteista on kuvakaappaukset) Uusi Suomi ei myöskään ole poistanut blogitekstejä, jotka on tehty vain siksi, että minua voi haukkua kommenttiosiossa ja niissä on jopa julkaistu esimieheni sähköposti-sitaatteja omien tulkintojen kera ja siten pyritty aiheuttamaan vahinkoa minulle. Uusi Suomen Puheenvuoro on hieno areena, jonka toivoisi säilyvän asiallisen keskustelun paikkana.

Tahallinen ja toistuva US-kommentointiohjeiden rikkominen voi johtaa siihen, että laitan henkilölle eston, niin ettei hän voi enää kommentoida blogiani. Ei liikuta minua.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset