*

SusannaKoivula Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.

Oikeus kritiikkiin on kaksisuuntainen tie

Miten on mahdollista, että Aito avioliitto ry:tä voi mustamaalata vaikka kolmesti päivässä, mutta yksikin Seta ry:tä kriittisesti ruotiva blogiteksti poistetaan? (Arto Jääskeläinen, 2.3.2016) Odotan tämän tiimoilta korjausliikettä.

Tälle vuodelle Setalle on myönnetty 792.000 euroa RAY:ltä. Seta ry saa siis valtavan rahallisen tuen  toimintaansa vuosittain ja jo siitä syystä kansalaisilla on oikeus pohtia millaiseen toimintaan raha menee.

Asiallisen tiedon tuojana esiintyvä Seta ry perustelee vuoden 2015 Kunniarotta-palkintoa näin:
"Kunniarotta-antipalkinnon sai Jyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatka. Kunniarotta-antipalkinnolla Seta nuhtelee julkisesti tahoa, joka on esittänyt syrjiviä mielipiteitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä tai harjoittanut syrjintää."
http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/

Tapio Puolimatka esitti Seta ry:n näkökulmasta varmasti hankalia ja vääriä mielipiteitä, kun kirjoitti lapsen oikeudesta isään ja äitiin ja kannatti näkyvästi avioliittolain säilyttämistä miehen ja naisen välisenä liittona.
Niin nihkeitä kuin nämä tosiasiat Setalle ovatkin, eivät ne oikeuta virheellisiin syytöksiin syrjinnästä.

"Avustusten jakoa ohjaavat avustuslaki, RAY:n laatimat avustuslinjaukset ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehty tulossopimus."http://www2.ray.fi/fi/ray/tietoa-meist%C3%A4
Antipalkinnot eivät ole asianmukaista toimintaa yhdistykseltä! Olisi  eri asia, jos perusteena palkinnolle olisi "koska en tykkää".

Uusi Suomen Puheenvuorossa voi myös viikko toiselta lukea, kuinka Koivula sitä ja sitä ja Aito avioliitto ry sitä ja sitä.  Ah, kun olisikin kriitikkiä -mutta kun on lähinnä kaikenlaista kitinää. Ja ah, jos olisikin vain kitinää, mutta kun on peruusteettomia ja  raskaita syytöksiä syrjinnästä, vihamielisyydestä ja ties mistä fobiasta.

Tässä vain muutamia mainitakseni:
19.2.2016
http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212225-aito-avioliitto-yhdistykseen-ei-pida-suhtautua-naiivisti
24.2.2016
http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212461-syrjinta-jatkuu-sanoin-ja-teoin-arjessa-ja-tyoelamassa
25.2.2016
http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212536-suomi-ei-ole-mikaan-teokratia
27.2.2016
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212644-sekoilkoot-keskenansa

En lähde tällaiseen suohonlaulantaan mukaan. Lukijakunnan voi kuitenkin olla hyvä havahtua siihen, mistä tässä kaikessa on kysymys.Nyt todella näyttää siltä, että jos pidät avioliittoa naisen ja miehen välisenä liittona, niin sinua ei yksinkertaisesti kunnioiteta.

Toistan sen, mitä olen ennenkin sanonut: Avioliittoinstituutio ei ole suunnattu ketään vastaan, se ei perustu vihaan tai pelkoon. Se perustuu siihen, että nainen ja mies täydentävät toisiaan ja tästä täydentävyydestä yksin voi syntyä uutta elämää. Tämä uusi elämä(lapsi) tarvitsee yhteiskunnan suojelua ja puolisot (aviovaimo&aviomies) tukea yhteiselle elämälleen ja vanhemmuudelle.

Uskon siihen, että rakkaus on lempeä ja kärsivällinen: siihen ei kuulu lyttääminen, syyttäminen tai vaientaminen.


4.3 Päivitys: Kommentointi avattu.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"
Toistan sen, mitä olen ennenkin sanonut: Avioliittoinstituutio ei ole suunnattu ketään vastaan, se ei perustu vihaan tai pelkoon. Se perustuu siihen, että nainen ja mies täydentävät toisiaan ja tästä täydentävyydestä yksin voi syntyä uutta elämää. Tämä uusi elämä(lapsi) tarvitsee yhteiskunnan suojelua ja puolisot (aviovaimo&aviomies) tukea yhteiselle elämälleen ja vanhemmuudelle."

Avioliitto instituutiona vain ei ole enää välttämättömyys lapsen edun tai hyvinvoinnin kannalta, sillä kansallinen lastensuojelu ja muu Lapsen oikeuksien sopimuksen soveltaminen ulottuu nykyisin yhdenvertaisesti kaikkiin lapsiin riippumatta heidän vanhempiensa tai huoltajiensa keskinäisestä oikeudellisesta asemasta. Avioliitolla säädellään lähinnä aviopuolisoiden keskinäistä taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuuden toteutumisen vahvistamiseksi lainsäätäjä on nähnyt tarpeelliseksi muuttaa avioliittolakia siten, että se paremmin vastaa entistä KEHITTYNEEMPÄÄ arvoympäristöämme.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Avioliitolla ei muutoinkaan katsota olevan erityisasemaa yhteiskunnassa - eri perhemuotojen välistä yhdenvertaisuutta edistetään ohjelmallisesti ja suunnitelmallisesti. Esimerkiksi vanhempainpäivärahajärjestelmään liittyviä muutosstarpeita ollaan jo kartoitettu erillisen hallituksen asettaman työryhmän toimesta :

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän SusannaKoivula kuva
Susanna Koivula

Avioliitolla on katsottu olevan erityisasema, siksi se löytyy lainsäädännöstäkin.

Ihmisten yhdenvertaisuus on kiistämätöntä, mutta sen sijaan erilaisilla perherakenteilla on erilaisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja niissä kaikissa lapsen oikeudet eivät yhtälaisessti aina toteudu.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Lasten oikeuksien toteuttamisen kannalta avioliitolla ei kuitenkaan ole mitään erityisasemaa, koska lasten etua, hyvinvointia ja lasten oikeuksien toteutumaa valvotaan lapsen näkökulmasta mahdollisimman yhdenvertaisesti omalla lainsäädännöllään ja organisaatiolla - perherakenteisiin kohdistuu toki sekä asenteellisesti että myös oikeudellisesti eriarvoisuutta ylläpitäviä "voimia", joita pyritään kaikin keinoin lieventämään (esimerkiksi kartoittamalla vanhempainpäivärahajärjestelmän muutostarpeita ja perhevapaajärjestelmän termistön mahdollista muuttamista sukupuolineutraaliksi => äitiyslaki, vanhempainpäivärahajärjestelmön yhdenmukaistaminen, translain uudistaminen jne...).

Yhteiskunnan säilymisen kannalta esimerkiksi avo- ja aviopari kuten myös itsellisesti perheellistyväkin ovat joka tapauksessa saman arvoisia yksilöiden valinnanvapautta kunnioittavia "perusyksiköitä"...

Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 16 artiklaa on Pohjoismaisessa arvokehikossa toteutettu jo vuosikymmeniä muodossa "jokaisella täysi-ikäisellä miehellä ja naisella on oikeus perustaa perhe ja mennä halutessaan vaikka naimisiin, jos heillä on jostain syystä tarve vahvistaa suhteensa tällaisella lakisääteisellä määrämuotoisella sopimuksella"...

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #3

Minä pidän Aito avioliitto -seurakunnan toimintaa erittäin vastuuttomana etenkin lasten oikeuksien kannalta. Aito avioliitto -seurakuntahan vastustaa esimerkiksi sateenkaariperheiden oikeutta täyteen tunnustukseen yhteiskunnalta. Huolta aiheuttava on myös se viesti, jonka AA-seurakunta lähettää seksuaalivähemmistöön kuuluville lapsille ja nuorille: näiden tulevaisuutta pyritään yhä leimaamaan kielteisesti. Aito avioliitto -poppoon toiminta näyttäytyy hyvin vastenmielisenä.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #5

"Aito avioliitto -seurakuntahan vastustaa esimerkiksi sateenkaariperheiden oikeutta täyteen tunnustukseen yhteiskunnalta."

Tähän täytyy kommentoida huomiolla, jota monikaan ei näytä tietävän puhuttaessa "sateenkaariperheistä". Ensiksikin sateenkaariperheet.fi -sivuston mukaan sateenkaariperheitä ovat myös kolmi- ja neliapilaperheet sekä polyperheet.

SETA:n poliittisessa strategiassa on erikseen mainittu, että yhteiskunta pitäisi saada tunnustamaan myös perheet, joissa on useampi kuin kaksi vanhempaa. Polyperheissä kaikki nämä myös elävät samassa perheyhteisössä ja taloudessa.

Avioliitosta puhuttaessa useimmat tuntuvat tarkoittavan "sateenkaariperheillä", ja näiden oikeuksilla ja yhteiskunnallisella asemalla, kahden (2) vanhemman perheitä. (Saa korjata jos olen tehnyt väärän havainnon.)

Kysymys kuuluu joka tapauksessa: että miten avioliittolain katsotaan parantavan usemman vanhemman sateenkaariperheiden elämää, oikeuksia ja asemaa, jos sen katsotaan vaikuttavan siten kahden (2) vanhemman sateenkaariperheisiin?

Oikeasti, jos todella halutaan saada yhteiskunta tunnustamaan kaikki perhemallit yhdenvertaisina, johdonmukaisinta olisi esittää luopumista avioliitosta kokonaan ja esittää tilalle uutta järjestelmää. En ole itse tällä kannalla, vaan kannatan avioliiton säilyttämistä miehen ja naisen välisenä, ja myös kahden aikuisen välisenä. Jotta lapset, jotka miehen ja naisen liitosta syntyvät, saisivat kasvaa oman isänsä ja äitinsä kanssa.
Kannatan niinkin vanhoja perinteisiä arvoja kuin seksin säästämistä avioliittoon, juuri tästä syystä. Muutta olenkin konservatiivien konservatiivi :)

Eli mitä tarkoitit Sami Mollgren kun viestissäsi mainitsit "sateenkaariperheiden oikeuden täyteen tunnustukseen yhteiskunnalta"? Tarkoititko KAIKKIA sateenkaariperheitä, vai ainoastaan kahden (2) vanhemman perheitä, joissa lapsen toisella biologisella vanhemmalla ei ole osuutta perheen elämään?
Jos tarkoitit myös useamman vanhemman perheitä, miten uusi avioliittolaki nähdäksesi saattaa kaikki nämä "tasaveroiseen" asemaan ja saamaan "tunnustuksen yhteiskunnalta", niin kauan kuin avioliitto säilyy kahden (2) aikuisen välisenä?

mm. juuri tämän epäjohdonmukaisuuden vuoksi avioliitosta kiinni pitäminen näissä muutos ja "tasa-arvo" ja "kaikki perheet samalle viivalle" -pyrkimyksissä tuntuu todella keinotekoiselta. Lähinnä siltä, että halutaan säilyttää avioliiton käsite, jotta liian nopeasti ei tehtäisi liian radikaaleja muutoksia. Avioliitto käsitteenä luo tietynlaista turvallisuuden ja vakauden tunnetta, jota tässä käytetään hyväksi, mutta jo sen muuttaminen homo- ja lesboPAREJA koskevaksi, ja tältä pohjalta puolustetaan oikeutta hankkia homo- tai lesbosuhteeseen lapsi, on vastoin avioliiton alkuperäistä perustarkoitusta.

Mitä "seksuaalivähemmistöön kuuluviin lapsiin" tulee niin en näe mitään syytä erotella LAPSIA homoihin, lesboihin ja heteroihin. Lasten ei tarvitse eikä pidä miettiä omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan eikä aikuisten tule heitä sen perusteella lokeroida. Tai jos esim. poika haluaa pukeutua tytön vaatteisiin, tehdä heti se johtopäätös, että lapsi on "trans-sukupuolinen".
Tätä olen nähnyt työssäni lasten parissa, ja näkisin viisaimmaksi olla tekemättä siitä sen suurempaa numeroa.

Nuorten kohdalla taas näkisin, että seksuaalista suuntautuneisuutta ei pitäisi lyödä lukkoon liian varhain, tai painostaa identifioitumaan homoksi tai lesboksi. Väkivaltaa on painostaa muuttumaan ja elämään väkisin heterona, mutta myös se, että jos jossain vaiheessa on homo- tai lesbotunteita tai -suhteita, tulevaisuus "seksuaalivähemmistöön kuuluvana" olisi lukkoonlyöty.

Homo- ja lesbopareja varten on rekisteröity parisuhde, jota itse ainakaan en aikoinaan vastustanut. (Olisin kyllä saattanut vastustaa, jos olisin nähnyt mihin se johtaa, ja sen, että se ei tule riittämään.)

Muutenkaan en näe syytä puuttua seksuaalivähemmistöjen elämään ja oikeuteen elää tavallaan. Tämän sanon omasta puolestani. Mutta Aito Avioliitto -yhdistyskin ottaa kantaa avioliittoon isntituutiona, sen tarkoitukseen, tehtävään, sisältöön, asemaan ja siihen yhteiskunnalliseen merkitykseen, jolle se aikoinaan Suomessa(kin) perustettiin, ja jonka pohjalta siitä kirjoitettiin moniosainen laki. Joka ei sisältänyt pelkästään tai ensisijaisesti "oikeuksia", vaan pääasiassa velvoitteita.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #6

Ensisijaisesti viittaan lasten oikeuksien kohdalla parisuhteessa oleviin vanhempiinsa, joille lapsi on syntynyt. Tällöin ei ole mitään syytä asettaa eri sukupuolta olevaa paria ja samaa sukupuolta olevaa paria eri asemaan minkään suhteen.

Myös erilaisten uusioperheiden kohdalla lähden lapsen näkökulmasta niistä vanhemmista, joiden pariin lapsi on syntynyt ja joihin tämä on kiintynyt. En tietenkään näe huonona, että uusioperheiden kohdalla lasten oikeudet muihin tosiasiallisiin vanhempiinsa saatetaan tarpeen vaatiessa nykyistä paremmalle tolalle. Samoin ns. kolmi- ja neliapilaperheiden kohdalla. Silloinkin kyse on lapsen oikeudesta näihin ihmisiin.

Aikuisten ei pidä lokeroida LAPSIA homoihin, lesboihin, heteroihin tai muutenkaan. Siitähän ei lainkaan kyse, vaikka Sari Weckroth tuosta yrititkin olkiukkoa rakennella.

Tärkeintä on, että lapsella (tai nuorella) on jo ymmärrys homouden olevan kaikella tapaa ok, kun tämä alkaa miettiä mahdollista tyttö- ja poikaystää yläasteikäisenä tai vähän vanhempana. Tällainen yhteiskunnan ilmoittama ok on se, että mahdollisesti löytyvän elämänkumppanin sukupuoli ei aseta häntä ykkösryhmään tai kakkosryhmään.

Tulinko nyt ymmärretyksi?

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #9

Sami Mollgren kirjoitti 5.3.2016 15:04: "Ensisijaisesti viittaan lasten oikeuksien kohdalla parisuhteessa oleviin vanhempiinsa, joille lapsi on syntynyt."

Parisuhteessa olevalle kahdelle miehelle ei voi syntyä lasta eikä parisuhteessa olevalle kahdelle naiselle voi syntyä lasta.

Lapsen oikeuksista:

Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua sellaisessa parisuhteessa, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana - siis ilman isää tai äitiä.

Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan).

Jokaisella lapsella on tuo oikeus olemassa synnynnäisesti (hänelle kuuluu ko. etu), mutta jokaisen lapsen kohdalla oikeuden tarkoittama asia ei syystä tai toisesta toteudu. Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka lapsella oleva synnynnäinen oikeus ei jokaisen lapsen kohdalla käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa. Jos jonkun lapsen kohdalla kyseisen oikeuden tarkoittama asia ei syystä tai toisesta toteudu, niin siinä tapauksessa lapsella on oikeus saada olla muiden aikuisten hoidettavana (esimerkiksi adoptoidun lapsen kohdalla on tuollainen tilanne).

YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista tekstin sanoma, sekä sitä tulkitsevan teoksen ”Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja” tekstin sanoma, tukee hyvin näkemystä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Tuon jokaiselle syntyvälle lapselle kuuluvan luontaisen oikeuden olemassaolo on pääteltävissä arkijärkeä käyttäen. Asian ymmärtää parhaiten, kun lapsen oikeutta olla biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ajattelee nimenomaan syntymättömän tai vastasyntyneen lapsen näkökulmasta.

Kuvittele vastasyntyneen yksittäisen lapsen näkökulmasta sellainen tilanne, jossa hän on avuttomana synnytyslaitoksella yhdessä useiden muiden vastasyntyneiden lasten kanssa. Tuolla yksittäisellä lapsella on luontainen oikeus päästä synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äitien joukosta juuri sen äidin hoidettavaksi, joka hänet synnytti maailmaan. Tuolla lapsella on oikeus saada noista äideistä juuri tuon äidin (biologisen äitinsä) äidinmaitoa ravinnokseen. Tuota lasta kohtaan tehtäisiin suuri vääryys, jos synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äidit tietoisesti sopisivat keskenään, että kyseistä lasta ei alkaisikaan hoitaa ja syöttää äideistä se, joka hänet synnytti, vaan joku muu kyseisistä äideistä.

Aihetta koskevaa luettavaa – suosittelen perehtymään:
1. YK ja lapsen oikeudet: Lapsella on sitova ihmisoikeus isään ja äitiin http://www.aitoavioliitto.fi/artikkelit/yk-ja-laps...
2. Yleissopimus lapsen oikeuksista https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-koko...
3. Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu...
4. Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child http://www.unicef.org/publications/index_43110.html

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #10

Kyllä, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että lapsella on luovuttamaton oikeus äitiinsä, eli tätä kantaneeseen ja tämän synnyttäneeseen henkilöön. Äidin elämänkumppani on lapsen toinen vanhempi, sukupuolesta riippumatta.

Ei ole perusteltua syytä nostaa jalustalle siittiösolun (tai munasolunkaan) luovuttajaa. Uusi elämä alkaa hedelmöitymisen myötä.

Toki kahdelle parisuhteessa olevalle naiselle voi syntyä lapsi, jos näistä toinen on tullut raskaaksi. Miehen kohdalla näin ei ole, koska mies ei synnytä. Naisparin kohdalla ei lapsen edun nimissä olennaista ole se, miten raskaus on alkanut, vaan olennaista on lapsen syntymässään äitinsä ohella saama perheyhteisö.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #13

Sami Mollgren kirjoitti 5.3.2016 18:13: ”Naisparin kohdalla ei lapsen edun nimissä olennaista ole se, miten raskaus on alkanut, vaan olennaista on lapsen syntymässään äitinsä ohella saama perheyhteisö.”

”…ei lapsen edun nimissä olennaista ole se, miten raskaus on alkanut…”
Näkökulma tuohon asiaan riippuu siitä miten ymmärretään raskauden alkaminen tässä yhteydessä.

”…olennaista on lapsen syntymässään äitinsä ohella saama perheyhteisö.”

Tuo on toki olennaista, mutta lapselle kuuluvan ko. synnynnäisen oikeuden toteutumisen kannalta on merkityksellistä, saako lapsi olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ja kasvatettavana, vai toimivatko hänen biologiset vanhempansa tietoisesti siten, että lapsi joutuu kasvamaan erossa joko biologisesta isästään tai äidistään, tai molemmista.

Jos aikuiset toimivat tietoisesti siten, että he jo lapsen hedelmöittymisen aikaan tietävät heidän sukusoluistaan syntyvän lapsen joutuvan kasvamaan heistä jommastakummasta erossa, niin silloin aikuiset toimivat tietoisesti väärin syntyvää lasta kohtaan. Tuolloin noiden aikuisten pitäisi tietää ja ymmärtää, ettei em. lapsen oikeus tule toteutumaan heidän sukusoluistaan syntyvän lapsen kohdalla.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #14

Biologinen vanhemmuus ei sinänsä ole lapsen edun mitta, vaan syntymästä (ja jo ennen sitä) alkanut tosiasiallinen vanhemmuus. Naisparin perheeseen syntyneen lapsen vanhemmat ovat biologinen äiti ja tämän elämänkumppani.

Jos lapsen oikeuden mitta olisi biologinen jälkeläisyys, niin esimerkiksi heteroiden lapsettomuushoitojen kohdalla lapsen oikeuden mitta olisi se, käytetäänkö lapsen vanhemmiksi aikovien omia sukusoluja vai ei. Minusta ulkopuolisten sukusolujen käyttöä ei pidä kieltää heteroilta - eikä naispareiltakaan.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #9

Sami,, todellisuus on hyvin yksinkertaista, lapsi tahtoo isän sekä äidin.
Ei mitään muita ulkopuolisia vieraita!

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #17

Vastasyntynyt tarvitsee ennen kaikkea äidin. Jos lapsi on syntynyt isän ja äidin perheeseen, lapsi tahtoo ja tarvitsee isän ja äidin. Jos lapsi on syntynyt kahden äidin perheeseen, lapsi tahtoo ja tarvitsee molemmat äidit. Jos lapsi on syntynyt muunlaiseen perheeseen, lapsi tahtoo ja tarvitsee ne läheisimmät ihmiset. Mahdollisia sisaruksiakaan ei pidä unohtaa. Eikä kenties muita lähisukulaisiakaan tai muuta lähipiiriä.

Ennen kaikkea lapsi tarvitsee hoivaa, turvaa, rakkautta ja pysyvyyttä. Sitä, että lapsesta otetaan vastuu ja tämän hyvinvoinnista huolehditaan.

Todellisuus todella on hyvin yksinkertaista.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #5

En minäkään sinua yritä marttaliittoon väkisin liittää, niin että jospa antaisit "aidon" olla ihan vaan sitä, mitä se on.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #16

Aito avioliitto -seurakunnan yhteydessä "aito" näyttäytyy jotenkin irvokkaana. Siihen liittyy esimerkiksi sekä olkiukoksi että keppihevoseksi otetut lapsen oikeudet - jotka eivät avioliittolain uudistuksen myötä muutu entisestä miksikään.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

"Avioliitto instituutiona vain ei ole enää välttämättömyys lapsen edun tai hyvinvoinnin kannalta, sillä kansallinen lastensuojelu ja muu Lapsen oikeuksien sopimuksen soveltaminen ulottuu nykyisin yhdenvertaisesti kaikkiin lapsiin riippumatta heidän vanhempiensa tai huoltajiensa keskinäisestä oikeudellisesta asemasta. Avioliitolla säädellään lähinnä aviopuolisoiden keskinäistä taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuuden toteutumisen vahvistamiseksi lainsäätäjä on nähnyt tarpeelliseksi muuttaa avioliittolakia siten, että se paremmin vastaa entistä KEHITTYNEEMPÄÄ arvoympäristöämme."

--------
Kyse ei ole vain lasten turvallisuudesta ja fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnista. Yhteiskunta osallistuu näihin, mutta yhteiskunta ja sosiaalihuolto ei voi antaa lapselle oikeutta äitiin ja isään. Muuten kuin avioliittoinstituution kautta.

Tuota en ymmärrä, että "avioliitolla säädellään lähinnä aviopuolisoiden keskinäistä taloudellista asemaa."

Jos avioliitossa ei ole kyse siitä, että mies ja nainen sitoutuvat huolehtimaan yhteisistä lapsistaan, mitä syytä yhteiskunnalla on säädellä ihmisten keskinäisiä suhteita millään lailla? Taloudellisia asioita tai muitakaan?

Mutta jos todella halutaan kehittää "arvoympäristöä", ja erottaa avioliittoinstituutio luonnollisesta lisääntymisestä ja siihen liittyvästä vastuusta ja ihanteista, mitä syytä on säilyttää avioliitto kahden välisenä.

Mainitsen taas esimerkin, jota en itse kannata, mutta ylioppilaslehti esitti pari vuotta sitten "yhteistalousmallin", jossa valtio ei enää säätele ihmissuhteita seksuaalisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen pohjalta.
Tämä on johdonmukainen ajatus, joka seuraa luontevasti sitä kun avioliitto irrotetaan jälkeläisiin liittyvästä miehen ja naisen yhteisestä vastuusta. Avioliitossa elinikäisyyden ihanne ja sen rajaaminen kahden ihmisen, ja miehen ja naisen väliseksi, perustuu vain tälle.

Mainitsen vielä, että en ajatuksineni edusta Aa-yhdistystä. Vaan puhun vain omasta puolestani. Mutta avioliiton suhteen olen yhdistyksen tavoin sillä kannalla, että se pitäisi säilyttää perinteisessä tehtävässään ja tarkoituksessaan.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Vaatii äärimmäistä kykyä sulkea todellisuudellta silmänsä, kun nuotiota kiertäen ei näe missä palaa!

Mutta kehittyneestä arvoympäristöstä älä viitsi vihjaillakkaan.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

En jatka keskustelua tästä. Pahoittelut Susannalle, jos vuodatukset ovat liian pitkiä, menevät aiheen vierestä, tai näyttävät Aa-yhdistyksen nimessä kirjoitetuilta. Tarkoitus oli kommentoida vain omasta näkökulmastani, ja puuttua tiettyihin epämääräisyyksiin tai epäjohdonmukaisuuksiin yhdistystä kohtaan esitetyissä syytöksissä.

Kuvaa en ole myöskään onnistunut US-tiliini liittämään. Pahoittelut siitäkin. Yritän korjata asian.

Miika Niemitalo

"Uskon siihen, että rakkaus on lempeä ja kärsivällinen: siihen ei kuulu lyttääminen, syyttäminen tai vaientaminen."

kiintoisiaa että myös te teette tätä... eli varsin ulkokultainen vääntö teiltä.

Timo Lehtonen

"kiintoisiaa että myös te teette tätä"

Tuon tekstin sanoma on kovin epätäsmällinen.
Perustelut?
Ketkä tekee, mitä tekee, miten tekee, missä tekee...?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset